Sumeni
Olen Kimmo Ollikainen.Perheeseeni kuuluvat vaimo Jonna ja tytöt Iina, Saana ja Pihla. Olen työskennellyt nuoriso-ohjaajana kannuksen seurakunnassa. Olen ammatiltani sosionomi. Soitin rumpuja Hencca bigbandissa ja nyt Timo opettaa minua soittamaan uusin keinoin rumpuja . Nyt olen eläkkeellä aivoverenkiertohäiriön seurauksena. Minulla on afasia, eli puheen tuottamisen vaikeus.
Olin palaamassa autolla kotiin kannuksesta 18.4.2011. Pää oli kipeä. Puhelin soi, en vastannut. Sitten sumeni, oksensin ja ajoin auton linja-auto pysäkille mutta en muista muuta. Tiedän että neurologilla pääkallo leikattiin. Kokkolassa havahduin ja muistan kuulleeni iskelmäradion soivan ja paiskasin radion lattialle. Huomasin että käsi ei toimi ja kuulo toimii. En pystynyt ollenkaan puhumaan. ”Joo, ei, kuumaa kamaa” oli sanat joita käytin alkuun.
Puheterapia alkoi 2011 joulukuussa Tuoriksen kautta ja Seija Parpala on minun puheterapeutti. Silloin puheen tuottaminen oli vaikeaa. Alias on ollut paras harjoitus. Sillä on voinut harjoitella omaa puheen tuottoa. Numeroita on harjoiteltu kellonaikojen, kalenterin ja hintojen avulla. Lisäksi on harjoiteltu kirjaimia, sanalistoja, lukemista ja kirjoittamista. Puhe onnistuu nyt lauseilla. Kirjoittaminen on vielä vaikeaa, lukeminen sujuu paremmin. Numerot ja kello vaatii harjoittelua.
Olen kirjoittanut tämän tekstin itse puheterapeutin kanssa.
Olen menossa kesällä 2 viikoksi toscanaan perheen kanssa. Hyvää kesää!