Tutoris Oy sponsoroi Helsingin yliopiston keväistä matkaa Istanbuliin

Tutoris Oy sponsoroi Helsingin yliopiston keväistä matkaa Istanbuliin. Ohessa reissukuulumisia ja muutama kuvakin matkalta.

Opintomatkalla aurinkoisessa Istanbulissa

Ajatus ainejärjestön opintomatkasta lähti liikkeelle, kun yksi opiskelija innostui lukuisista ulkomailla järjestettävistä erikoiskursseista. Hän sai innostuksen tarttumaan muihinkin ja niin aloimme suunnitella unelmiemme opintomatkaa. Porukka muodostui kuuden hengen innokkaaksi tyttötiimiksi, joka yhteistyöllä alkoi hoitaa järjestelyitä jo kuukausia ennen matkaa. Etsimme sponsoreita, myimme herkkuja sekä yliopistokavereille että Ravintolapäivässä sekä valmistimme oman kangaskassi- ja rättimalliston. Matkakohteeksemme valikoitui tiukan äänestyksen jälkeen 8th World Congress for NeuroRehabilitation: Towards New Horizons in NeuroRehabilitation Istanbulissa.

Kongressin sisältö käsitteli laajasti neurokuntoutusta fyysisestä ja psyykkisestä näkökulmasta. Luentojen aihealueet olivat usealle eri ammattiryhmälle suunnattuja, ja paikalle oli saapunut sekä luennoitsijoina että vierailijoina muun muassa kirurgeja, ortopedeja, puheterapeutteja, fysioterapeutteja ja psykiatreja. Tästä syystä kogressi tarjosi useita mielenkiintoisia luentoja joista valita mieleisensä. Luennoilta koemme saaneemme runsaasti uutta näkökulmaa aiempaan teoriatietoomme. Osallistuimme usealle luennolle päivien mittaan ja kongressipäiviä oli viisi, joten mainitsemme muutaman näistä luennoista. 

ICF:n mukainen tavoitteenasettelu neurokuntoutuksessa

Maailman terveysjärjestön WHO:n (World Health Organisation) ICF- luokitusta (International Classification of Functioning, Disability and Health) hyödynnetään kuntoutuksen suunnittelussa ja kuntotustavoitteiden asettelussa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2013). Tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä vaan asettaa haasteita kuntouttaville asiantuntijoille (Leonardi, Fheodoroff, huhtikuu 2014). Tavoitteiden suunnittelemisessa on tärkeää määritellä, millaisin lähtökohdin tavoitteet on määritelty. Tällöin tulee päättää, onko päämääränä lopputuleman, suoriutumisen vai oppimisprosessin tarkasteleminen. Näitä kolmea tapaa työstää tavoitteita voidaan toteuttaa toisistaan erillisinä, yhtenäisenä, eri aikoina kuntoutusta tai toisilleen päällekkäisinä.

Virheetön oppimistapa (Errorless learning) muistin ja kielellisten vaikeuksien kuntoutuksessa

Errorless learning, virheetön oppimistapa, ei ole kuntoutusmenetelmä vaan oppimistapa, jolla tehtyjen virheiden määrää voidaan vähentää (Wilson, huhtikuu 2014). Sen lähtökohdat ovat kognitiivisessa psykologiassa ja sen tarjoamassa viitekehyksessä behavioraaliseen ja tiedostamattomaan oppimiseen/ muistiin (Cullen, 1976 ja Terrace 1963 lähteessä Wilson, huhtikuu 2014). Perusajatuksena on yksinkertaisimmillaan virheiden estäminen kokonaan tai niiden määrän vähentäminen. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että oppiminen ja opitun muistaminen voivat vaikeutua jos oppimisen aikana tapahtuu virheitä. Virheistään voi oppia, mutta erityisesti jos ihmisen kyky erottaa virheet ja korjata niitä on heikentynyt, ei virheiden tekeminen johda oppimiseen. Tämän vuoksi virheetön oppimistapa voi olla tehokkaampi kuin virheitä tekevä esimerkiksi muistisairaille ja afaatikoille. Virheetön oppimistapa suuntaa oppijan kaiken energian oikeaan suoritukseen; virheiden tekeminen voi viedä afaattiselta henkilöltä paljon työmuistia ja hidastaa oppimisprosessia.

Ei-invasiivinen aivostimulaatio neurokuntoutuskeinona

Ei-invasiivinen aivostimulaatio auttaa aivojen toimintaa suoraan vaikuttamalla hermojen aktiivisuuteen ja muuttamalla hermosolujen toimintaa (Platz, huhtikuu 2014). Aivostimulaatiota voidaan antaa perinteisenä transkraniaalisena magneettistimulaationa (TMS transcranial magnetic stimulation) tai uudempana muunnelmana, transkraniaalisena tasavirtastimulaationa (tDCS transcranial direct current stimulation). Molemmille tavoille löytyy puolustuksensa ja haittansa, ja niiden käyttötarkoitus eroaakin hieman toisistaan. Esimerkiksi TMS:n antaminen harjoittelun aikana on erittäin haastavaa, mutta tDCS:n antaminen onnistuu. Toisaalta TMS:n vaikutukset ovat voimakkaampia, joten tulokset voivat sitä käyttäessä olla pysyvämpiä. Molemmat stimulaatiokeinot ovat melko turvallisia käyttää (Rothwell, huhtikuu 2014). 

Ja pitihän sitä kaupunkiinkin tutustua... 

Kiinnostavien luentojen lisäksi ehdimme myös nähdä Istanbulin kaunista kaupunkia ja kiertää päänähtävyyksiä. Aloitimme Haaremista, jonka historia ei välttämättä ole kovin kaunis ainakaan 2010-luvulla elävän länsimaalaisen naisen korvin, mutta palatsin rakennukset olivat sitäkin kauniimpia ja hienompia. Tutustuimme myös Hagia Sofian museoon ja Siniseen Moskeijaan sekä turkkilaiseen ruokaan ja ostoskatuihin. Rakastuimme erityisesti Aasian puolen kujiin ja toriin, josta löytyi jos jonkinmoista vihannesta ja kippoa. Parasta opintomatkassa varmasti olikin opiskelun, vieraan kulttuurin ja lomailun yhdistäminen. Niitä harvemmin saa omassa maassa samassa paketissa.

 

Lähteet

Leonardi, M., Fheodoroff, K. (huhtikuu 2014). Goal setting with ICF in neurorehabilitation. Esitelmä kongressissa 8th World Congress for NeuroRehabilitation. Istanbul, Turkki.

Platz, T. (huhtikuu 2014). Non-invasive brain stimulation techniques. Esitelmä kongressissa 8th World Congress for NeuroRehabilitation. Istanbul, Turkki.

Rothwell, T. (huhtikuu 2014). Practical coonsiderations for using non-invasive brain stimulation methods in rehabilitation. Esitelmä kongressissa 8th World Congress for NeuroRehabilitation. Istanbul, Turkki.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2013). ICF: Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Haettu 20.5 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303252595

Wilson, B. (huhtikuu 2014). Errorless learning in the treatment of memory and language disorders: the past, present and future of errorless learning. Esitelmä kongressissa 8th World Congress for NeuroRehabilitation. Istanbul, Turkki.