Yhdessä oppimista ja tekemistä yli ammattirajojen

Tämän kuun blogi tulee Pirkanmaalta, jossa olen saanut tehdä erityisen antoisaa työtä maaliskuusta 2012 alkaen, jolloin tapasin erityisopettaja Sirpa Pason ja hoitaja Carla Pelttarin. Käyn viikoittain Sirpan ja Carlan luokassa tapaamassa lapsia joille on suositeltu toimintaterapiaa. 

Sirpan ja Carlan ajatuksia siitä millaisena he ovat kokeneet sen, että toimintaterapia toteutetaan koulussa koulupäivän aikana?

Toimintaterapeutin käydessä koulussa moniammatillisuus toteutuu hyvin. Toimintaterapeutilta olemme saaneet paljon pieniä vihjeitä arkea helpottamaan kuten istuma-asennon tärkeys kynätyöskentelyyn. Kynätyöskentelyn haasteiden selättämiseksi pienten apuvälineiden löytäminen arkeen sopivaksi on ollut helppoa kun toimintaterapeuttia tavataan viikoittain. Taitojen siirtyminen arkeen tapahtuu luontevasti.

”Luokkamme on sinänsä erikoinen, sillä kolmella neljästä oppilaastamme on toimintaterapiaa ja onneksemme kaikilla on sama terapeutti,” opettaja naurahtaa. Luokka on vain neljän oppilaan erityisluokka, jossa hoidolliset asiat ovat nousseet tärkeämmäksi kuin pedagogiset tavoitteet. ”Ennen kuin voi oppia, täytyy olla muut asiat kunnossa, vaikka tietenkin luokassamme opiskellaan ja hoidetaan ripirinnan.”

Yhteistyö on heidän mielestään ollut jouhevaa ja antoisaa. Kun on monta oppilasta saamassa toimintaterapiaa, voidaan joustaa terapiahetken ajoituksessa. Jos jollain oppilaalla on juuri hyvä työvire päällä, annetaan hänen tehdä omat tehtävänsä ensin loppuun. Toimintaterapeutti työskentelee sen oppilaan kanssa, joka on juuri sillä hetkellä vastaanottavaisin. ”Vaikka usein emme tee erillistä rajaa, kuka toimintaterapeutin asiakkaista saa toimintaterapiaa ja kuka ei, koska toimintaterapeutti solahtaa työyhteisömme osaksi aina tullessaan.”

Työyhteisö on toimintaterapeutin kanssa työskennellessä oppinut käyttämään paljon kuvallista ohjausta. Päivärytmi on aina luokassa esillä ja useimmiten oppitunninkin toiminnot kuvitetaan ja käydään tunnin alkaessa yhdessä läpi joko valmiilla kuvilla tai taululle piirtämällä. ”Kuvat ovat tuoneet selkeyttä, niin lapsille kuin meille itsellekin. On helpompi nähdä, mitä asiat ovat kunnossa, kun ne on kuvittanut hyvin.” Kuvien käyttö oli toki ennenkin luokassa tuttua, mutta niiden säännöllisen käytön merkityksen on vasta nyt nähnyt ja sisäistänyt.

Palkkiolistat ovat saavuttaneet suuren suosion. Oppilaat saavat jokaisesta oppitunnista, ruokailusta ja aamunavauksesta palkkiokuvan, jos kaikki on mennyt hyvin. Koko viikon hyvät suoritukset tuovat viikkopalkkion, joka on jotain mukavaa ekstraa. Viikkopalkkiona voi päästä esimerkiksi open tai hoitajan kanssa liikuntasaliin tai leipomaan muitten oppilaitten jäädessä harjoittelemaan.  

Lopuksi haluan vielä kiittää ja Sirpaa sekä Carlaa niistä kaikista asioista mitä te olette minulle opettaneet ja kuinka antoisia keskusteluja olen kanssanne saanut käydä. Luokkanne seinällä komeileva taulu Kirsti Lonkan 5 K:n ajatuksesta: Kunnioita, kuuntele, kiinnostu, kannusta, kiitä. On toteutunut arjessanne todella kauniilla ja luonnollisella tavalla. Mielestäni tässä yhteistyössä on tiivistynyt yhdessä oppiminen ja yhdessä tekeminen yli ammattirajojen. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä. 

Mukavaa syksyä

Kati